Musiikki

Onnistunut henkilökuva Margaret Kilpisestä

2024-04-05T19:04:17+03:00

Pianisti ja pedagogi Margaret Kilpinen (os. Alfthan, 1896–1965) kuuluu siihen vasta viime vuosina vähitellen esiin nousevaan suomalaisten säveltäjä- ja muusikkonaisten laajaan joukkoon, jonka edesottamukset ovat nousseet aktiivisen tutkimuksen kohteeksi. Esimerkiksi taannoinen Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin Sävelten tyttäret -hanke toi viime vuonna tietokirjan kautta yleisempään tietoisuuteen suuren joukon 1800-luvun naispuolisia tai naisoletettuja musiikin ammattilaisia. Työtä on tietysti jäljellä vielä paljon, eikä vähiten 1900-luvun suomalaisen musiikkielämän osalta. Myös Pianon historia Suomessa -verkoston tutkimus on tuonut uutta tietoa tutkimussymposium-esitelmien ja niiden pohjalta koottujen antologioiden kautta. Tässä käsiteltävän Kilpisen elämäkerran kirjoittaja MuT Margit Rahkonen on ollut yksi mainitun verkoston perustajista ja myös ylipäätään yksi suomalaisen pianohistorian aktiivisimpia tutkijoita, ja Kilpisen henkilökuva on luontevaa jatkoa hänen aiemmalle työlleen. Rahkosen edellinen laajempi julkaisu on ahvenanmaalaissyntyisen Alie Lindbergin (1849–1933), Lisztin oppilaan, elämäkerta jo kahden vuosikymmenen takaa.

Arvio kirjasta ”Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt”

2024-04-05T19:07:47+03:00

Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt -artikkelikokoelma nostaa esille musiikin ja sukupuolen tematiikkaa ja ongelmallisuutta sekä länsimaisen taidemusiikin historiassa että nykypäivän Suomessa. Teos on yksi ensimmäisistä suomenkielisistä artikkelikokoelmista, joka käsittelee musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta sekä naisia ja musiikkia genrerajoja ylittäen. Kirja ammentaa suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusperinteestä ja käy niiden kanssa keskustelua uusia näkökulmia etsien. Taideyliopisto ja Tutkimusyhdistys Suoni ry järjestivät tammikuussa 2021 ensimmäistä kertaa Naismuusikot-seminaaripäivät ja tämän artikkelikokoelman tekstit on koottu tapahtuman esitysten ja keskustelujen pohjalta. Kirja pitää sisällään viisi vertaisarvoitua artikkelia ja kuusi katsausartikkelia.

Unfolding singer’s shame

2024-04-05T18:51:51+03:00

Laulajan häpeää avaamassa: Häpeän ja häpäisyn kokemukset suomalaisten klassisten laulajien keskuudessa

Tässä artikkelissa tarkastelen suomalaisten klassisten ammattilaulajien kokemuksia ja kertomuksia häpeästä ja häpäisystä lauluopintojensa ja laulu-uransa aikana. Kysyn, millaisia häpeään ja häpäisyyn liittyviä kokemuksia laulajilla on opinnoissaan ja ammattiurallaan ollut ja mihin asioihin häpeä on liittynyt. Artikkelin tutkimusmateriaali pohjaa 58 suomalaiseen osallistujaan, joista 49 vastasi sähköiseen kyselylomakkeeseen ja 15 osallistui haastatteluun. Vastaajien ikähaitari (kerätty viiden vuoden tarkkuudella) oli 20–79 vuotta. Osallistujista 76 % oli naisia, 22 % miehiä ja 2 % sukupuoleltaan ”muu”. Sovellan tutkimuksessa Sara Ahmedin teoriaa emootioista kulttuurisina käytänteinä ja Silvan Tomkinsin affektiteoriaa. Lisäksi sovellan vähemmässä määrin Foucault’n diskurssiteoriaa. Aineistoa tarkastellaan narratiivis-hermeneuttisen analyysin keinoin. Analyysini valossa laulajalle häpeää tuottavat asiat voidaan jakaa viiteen kategoriaan: 1) lauluääneen liittyvä häpeä, 2) kehollisuuteen, ulkonäköön sekä henkilön ominaisuuksiin liittyvä häpeä 3) laulajan identiteettiin liittyvä häpeä, 4) muiden ihmisten aiheuttama häpeä (häpäisy, seksuaalinen häirintä, henkinen väkivalta), ja 5) suomalaisen kulttuurin sekä uskonnollisen ja perhetaustan aiheuttama häpeä. Väitän, että klassisen musiikkimaailman hierarkkiset rakenteet, korkea laadullinen vaatimustaso sekä musiikilliset ja näihin liittyvät seikat aiheuttavat laulajille häpeäkokemuksia sekä laulu-uralla että jo lauluopintojen aikana. Lisäksi auktoriteettien käyttämä häpäisy vallankäytön muotona tuottaa osaltaan laulajille häpeää. Myös laulajan sisäistetty häpeä vaikuttaa häpeäkokemusten syntyyn. Nämä ”sisäiset” ja ”ulkoiset” häpeän lähteet kietoutuvat toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Mahalia Jacksonin musiikin ja hänen gospellaulutyylinsä saapuminen Suomeen 1950–1960 luvuilla

2024-04-05T19:20:09+03:00

Mahalia Jackson (1911-1972), “The World’s Greatest Gospel Singer”, broke path for the worldwide popularity of African American gospel music. Her European concert tours never reached Finland, but since the 1950s, Finnish audiences have been able to listen to her music via recordings, radio, film and other media. This article explores the ways in which Jackson’s music came to Finland in the 1950s and 1960s. Furthermore, the article shows how the early marketing of her records and music critics’ excited reception of her gospel vocal expression sought to shape local audiences’ listening experiences and appreciation for the artistic merit of her music. This article is based on a study of various sources including advertisements, music reviews, correspondence and other archival materials, recordings, Jackson’s performance at the 1958 Newport Jazz Festival and the film Jazz on a Summer’s Day (1959). This article shows that when Mahalia Jackson’s music came to Finland, her gospel vocal expression was recognized for its powerful spirituality and emotional impact on listeners. Yet the ways in which her music was presented to Finnish audiences was often mystifying, decontextualized and guided by the interests of music industry actors. This limited the ability of local listeners to understand the cultural and historical meanings of her gospel vocal expression. At the same time, however, the enthusiasm and admiration demonstrated by music critics paved the way for the enduring influence of Mahalia Jackson’s music in Finland.

Suomalais-virolaisesta musiikkitieteen tutkimusyhteistyöstä

2024-04-05T19:12:49+03:00

Musiikin vuoden 2023 viimeisestä numerosta ’Baltian maiden ja Itämeren alueen musiikki, musiikillinen yhteiskunta, ilmiöt ja verkostot’ (Vol. 53 nro 4) selviää, että suomalainen musiikintutkimus on ottamassa uudelleen haltuunsa Itämeren alueen musiikinhistorian tutkimusta. Akatemiatutkija Nuppu Koivisto-Kaasikin ja päätoimittaja Tuire Ranta-Meyerin teemanumeron problematiikkaa esittelevästä pääkirjoituksesta ’Paikallisia, kansallisia ja ylirajaisia musiikintutkimuksen näkökulmia Itämeren alueen ja Baltian maiden viitekehyksessä’ käy kiinnostavasti ilmi, että näkökulmat ja teorianmuodostus ovat uusia. Niistä oli antoisaa lukea.

Lectio praecursoria: Oppilaan toimijuus yhteismusisoinnissa

2024-04-05T18:59:57+03:00

Lectio praecursoria: Student agency in whole-class playing in music education

Eveliina Stolp’s doctoral dissertation contributes to the research field of student agency by examining student agency in whole-class playing in primary school through the reported experiences of teachers and students. It approaches and explores agency through the conceptualizations from the fields of education and music education research, building bridges between the disciplines. The overall dataset comprised 11 music teachers from 10 primary schools and 23 sixth-grade students from one classroom. Overall, the present thesis provides both theoretical and practical knowledge of the role of a teacher and the potential of entrainment as a tool for establishing both individual and relative aspects of students’ agency in whole-class playing.

Tiedekustantamisen tulevaisuus avoimen julkaisemisen ja tekoälyn pinteessä

2024-04-05T19:15:46+03:00

Osallistuin Tiedekustantajien opintomatkalle London Book Fair -tapahtumaan maaliskuussa 2024. Nämä vuosittain järjestettävät messut eroavat kovasti esimerkiksi kotimaisista kirjamessuista siinä, että kohdeyleisönä ovat kustannusalan ammattilaiset. Näillä päivillä ei niinkään törmätä kirjoihin ja kirjailijoihin, mutta kustantajiin, kääntäjiin ja konsultteihin kylläkin. Paikalla oli kustantajatahojen edustajia paljon, ympäri maailmaa. Näytteilleasettajia oli yli tuhat.

Musiikki, ääni, tiede, tutkimus, painoalat ja lähtökohdat – miksi näitä pitää taas pohtia ja määritellä?

2024-04-05T18:41:35+03:00

Sibelius Akatemian Trion päätoimittaja Laura Wahlfors (entinen Musiikin päätoimittaja) kuvaili toimittamansa lehden muodonmuutosta ja uuden aikakauden alkua viime vuoden joulukuun numeron pääkirjoituksessa (Wahlfors 2023). Wahlforsin tekstissä huomiota herätti kuvaus siitä, kuinka aiemmin taidemusiikkiin keskittynyt julkaisu on nyt avaamassa oviaan kaikkien musiikkityylien ja musiikintutkimuksen lähestymistapojen julkaisukanavaksi. Moniarvoisuus ja näkökulmien rikkaus on itseisarvo. Musiikki toivottaa Trion näkökulmien laajennuksen erittäin tervetulleeksi. Trion avaus sai myös Musiikin päätoimituksen pohtimaan lehtemme linjaa sekä niitä mielikuvia, joita lukijoilla ja kirjoittajilla Musiikista on. Viimeaikaiset keskustelut tieteenalan painoalavalinnoista, valtakunnallisesta pääsykoeuudistuksesta sekä vastikään käynnissä ollut Musiikin päätoimittajahaku nostattivat esiin mielenkiintoisia havaintoja lehden fokuksesta ja mielikuvista sekä roolista, joka Musiikilla kotimaisena tiedejulkaisuna voisi olla.