Musiikki

#Vertaisarvioin, siis luotamme

Inka Rantakallio — 2025-03-28

Yksi päätoimittajistamme, Inka, osallistui talven aikana Tiedekustantajien liiton järjestämälle Tiedekustantamisen perusteet -kurssille. Kolmen viikonlopun mittaisen kurssin aikana pohdittiin muun muassa toimittamisen työprosessia ja aikataulua, taloudellisia ja tiedepolitiikan asettamia ehtoja tiedekustantamiselle, tekijänoikeuksia, tieteen etiikkaa, sekä vertaisarvioinnin roolia laadunvarmistuksessa. Yksi kurssilla saatuja oivalluksia oli, että tiedelehdet laadunvarmistavat ja pitävät osaltaan julkaisutoiminnalla tiedemaailmaa pystyssä. Ilman tiedelehtiä tutkijat eivät pätevöidy ja meritoidu, eivätkä artikkelimuotoiset väitöskirjat valmistu, tai ainakin tieteellisen tiedon julkaisu hidastuisi merkittävästi, jos julkaiseminen tapahtuisi ainoastaan kokoomateoksissa.

Buddhalaisuus Juha T. Koskisen teoksessa Dream Transmission (2019)

Reetta Näätänen — 2025-03-28

Buddhism in Juha T. Koskinen’s Dream

Transmission (2019): performer and audience perceptions in Finnish and Japanese contexts

Composer Juha T. Koskinen’s (b. 1972) composition Dream Transmission for solo clarinet and electronics was premiered at the Kuhmo Chamber Music Festival in 2019 by clarinetist Lauri Sallinen, who commissioned the work. The composition, representing Western and Finnish classical concert music tradition, draws a strong influence from Japanese Buddhism, like the shōmyō (Buddhist chanting) and includes reciting mantras as well as physical gestures, such as sitting in a kneeling position (seiza) and hand signs (mudra). Besides the Japanese influence, it also uses other culturally and geographically marked source material, such as a German lullaby and sounds of the Finnish sauna.

In this article, I combine cultural music analysis, close reading, and performance studies to examine the piece from the perspective of a performing musician, critical music analyst, and researcher of East Asian cultures, in order to draw attention to cultural sensitivity in music. The main research question is: How are the cultural traits of Japanese Buddhism represented in Dream Transmission, and what kinds of problems do these cross-cultural representations create from the perspective of cultural sensitivity and the social responsibility of the performer? I performed Dream Transmission in five concerts during 2023 and 2024 in Finland and Japan. In connection with these performances, the audiences’ reactions were investigated using a semi-structured questionnaire. I examined how Finnish and Japanese audiences received the performances, how they perceived the cultural connotations of the work, and how the composer’s aims were transmitted to the listeners. The composer’s perspective and background of the work were explored through interviews. I reflect on how much a non-Buddhist performer should familiarize themselves with the Buddhist content before performing the work, how much information of cultural contextualization should be given to the audience, and in which way, in a concert situation. By analyzing the complexity of the cultural layers of all the elements used in the work, as well as the audience reception, I argue that culturally connected materials should be communicated more openly to the audience. Source references in the score with cultural contextualization could benefit the performer to produce a more culturally informed performance, as Western classical music tradition often draws inspiration from non-European cultures.

”Rauhanomainen, aina täysin epäpoliittinen työmme.”

Juha Torvinen — 2025-03-28

”Our peaceful, always completely apolitical work.”

Strategies of self-denazification in the correspondence between composer Yrjö Kilpinen and baritone Gerhard Hüsch in 1946–1959

This article examines the relationship of composer Yrjö Kilpinen to National Socialist politics and ideology in the years after the Second World War. The issue has not been studied before. Kilpinen was active musician in Hitler’s Germany, and his most important collaborator was baritone Gerhard Hüsch.

The research material consists of correspondence between Kilpinen and Hüsch from 1946 to 1959, and the analyses are supported by newspaper and magazine material and previous literature. This article 1) identifies seven discursive strategies of self-denazification common to musicians, and 2) explores the discursive strategies Kilpinen and Hüsch used to deal with their relationship with National Socialism after the war. Emphasizing the inherent apolitical nature of music, distorting facts, avoidance of responsibility, and emphasis on one’s own good deeds are examples of strategies of selfdenatzification contained in the correspondence. For both musicians, the post-war correspondence was an integral part of personal post-war identity construction as well as controlling of the past. Kilpinen was appointed Academic, and Hüsch continued to perform KIlpinen’s songs. Neither dealt with the past with regret.

Lectio praecursoria: Captivating Film Sounds

Sanna Qvick — 2025-03-28

Aika-ajoin mediassa ja yleisessä keskustelussa nousee esille lasten lukutaidon heikkeneminen ja se, kuinka he viettävät liikaa aikaa päätteiden ja kuvaruutujen ääressä. Mutta sanoisin, että mitä aikuiset tekevät edellä, sitä lapset perässä. Suhteemme tekstiin on muuttunut vuosisatojen aikana ja varsinkin viimeisen sadan vuoden aikana. Siinä missä lukutaito ja kirjat olivat harvojen saavutettavissa ennen kirjapainon keksimistä, ovat kaikenlaiset tekstit nykyään yleisesti ulottuvilla ja saavutettavissa joka puolella – jopa puhelimen lukusovelluksilla ilman itse lukutaitoa. Samalla pinsettiotteemme kynästä on höllentynyt, ja harva enää jaksaa kirjoittaa käsin kuin ehkä kauppalapun, jos sitäkään. Kun fyysisistä kirjoista vielä muutama vuosikymmen sitten odotettiin elokuvaversiota, nykyään ne ilmestyvät erilaisissa muodoissa sähköisistä kirjoista äänikirjoihin. Ja kuinka ollakaan tähän yhtälöön on tulossa mukaan uusi sisällöntuottaja: tekoäly.