Musiikki https://musiikki.journal.fi/ <p><em>Musiikki</em> on maamme pisimpään yhtäjaksoisesti ilmestynyt musiikintutkimuksen alan vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Lehden artikkelit edustavat suomalaista musiikintutkimusta – sen teoriaa, metodologiaa ja tutkimuskohteita – koko laajuudessaan. Musiikki-lehteä julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura.</p> fi-FI tuire.ranta-meyer@metropolia.fi (Tuire Ranta-Meyer) meri.kyto@uef.fi (Meri Kytö) pe, 10 kesä 2022 14:04:10 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Student-Centered Musical Expertise in Popular Music Pedagogy and Hard Rock Groove https://musiikki.journal.fi/article/view/119946 <p class="p1"><span class="s1">Opiskelijalähtöinen musiikillinen asiantuntijuus populaarimusiikin pedagogiikassa ja hard rockin groovessa: design-perustainen ja psykodynaaminen lähestymistapa</span></p> <p class="p2">Tämä lectio praecursoria pohjustaa musiikkitieteen alan väitöstutkimusta, joka käsittelee kirjoittajan kehittämää lähestymistapaa populaarimusiikin instrumenttiopetukseen. Kyseinen pedagoginen malli pyrkii yhdistämään opiskelijalähtöisen opetuksen ja opettajan musiikillisen asiantuntijuuden edut. Tämä monitieteinen tutkimus ensinnäkin syventää teoreettista ymmärrystä siitä, miksi opiskelijalähtöisyys on tarpeellista erityisesti populaarimusiikin opetuksessa psykodynaamisesta näkökulmasta. Lisäksi mallin musiikillista soveltamista varten väitös sisältää tutkimuksen groove-ilmiöstä hard rock -musiikkigenressä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Pedagogisena tutkimusaineistona on noin 45 tuntia videoituja sähkökitaransoiton oppitunteja sekä opiskelijahaastatteluja. Groovea tutkitaan pääasiassa spektrianalyysin avulla analysoiden ­<br>AC/DC-yhtyeen levytysten mikrorytmiikkaa millisekunnin tarkkuudella. Tulokset osoittavat, että soitonopettajan pitkälle erikoistuneen ammattimuusikkouden ei tarvitse johtaa autoritääriseen, opettajalähtöiseen pedagogiikkaan käytännössä. Näin tutkimus purkaa vastakkainasettelua mestari–kisälli-perinteen ja opiskelijalähtöisyyden välillä.</p> Kristian Wahlström Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119946 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300 Kansanmusiikin keruu ja kansallinen katse https://musiikki.journal.fi/article/view/119949 <p class="p1"><span class="s1">Folk Music Collecting and the National Gaze: The Documentation Work of Erkki Ala-Könni During the Second Republic of Finland, 1941–1974</span></p> <p class="p2">Outi Valo’s doctoral dissertation explores the ideologies and guiding principles for the collection of traditional folk music in Finland from the beginning of the twentieth century until the 1970s. It focuses on the work of folk music scholar and collector Erkki Ala-Könni (1911–1996), who was a leading authority on Finnish folk music research. It takes its analytical stance from the concept of methodological nationalism, adopting a national gaze to scrutinise how the concept of Finnish folk music was constructed. The analysis concentrates on how nation-building and a national gaze guided data collection practices and what characteristics of methodological nationalism were involved in the collection of archive materials in Finland.</p> Outi Valo Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119949 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300 Musiikintutkimuksellisia kohtaamisia https://musiikki.journal.fi/article/view/119951 <p class="p1">Keväällä, suomalaisuuden päivänä 12. toukokuuta, oppialamme, sen parissa toimivat tutkijat ja opettajat sekä muut sivistysyliopiston puolestapuhujat saivat kuulla suurenmoisen uutisen. Koneen Säätiö lahjoitti viidelle yliopistolle yhteensä 4,5 miljoonaa euroa vahvistamaan taiteiden tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen asemaa. Erilaisten keskusteluiden ja yhteydenottojen perusteella säätiö oli havainnut, että korkeakoulupoliittisissa uudistuksissa, strategioiden kirkastamisissa ja yliopistojen profilointiin liittyvissä ratkaisuissa taiteen tutkimus oli jätetty sivuraiteelle. Sillä on kuitenkin hyvin ansiokkaat perinteet, laadukkaat tulokset ja tärkeä paikkansa osana humanististen alojen kirjoa. Säätiön johtajan Ulla Tuomarlan mukaan ”humanistisen tiedekunnan vetovoimaisuus perustuu juuri oppialojen tarjonnan monipuolisuudelle ja rikkaudelle” (Koneen Säätiö 2022).<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> Meri Kytö, Lasse Lehtonen, Tuire Ranta-Meyer Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119951 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300 ”Mustan miehen musiikkia” https://musiikki.journal.fi/article/view/119944 <p class="p1">”Black Man’s Music”:<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>Name Changes and Identity Negotiation among Finnish Jewish Jazz Musicians during 1920s – 1940s<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> <p class="p1">Many name changes of Jewish performing artists in Finland during the 1920s–1940s raise questions about the status of musicians from ethnic minorities and the boundaries of entertainment industry. In this article, I examine, on the one hand, the creating of an image of a ”Finnish” or ”American” jazz musician by name changes, and on the other hand, the concealing of one’s own ethnic origins in an occasionally xenophobic and antisemitic atmosphere. I also analyse how they have negotiated their musician identity in terms of Finnishness, Finnish Swedishness, Jewishness and African American jazz. As examples I use the five siblings of the Manulkin family and Jaakko Furman in Helsinki because of their prominent position and because in their cases the discussed phenomena are clearly visible.</p> <p class="p1">The Manulkin siblings took American-style names on their own initiative and Furman a Finnish name at his employer’s requirement. In the Manulkin case the name changes allowed them to create a musician image in harmony with the genre they represented. Their name changes also illustrate how Jewish musicians tried to adapt to the pressure of the time, at the same time wanting to preserve the integrity of their ethnic and cultural identity.</p> <p class="p1">When negotiating his identity in interviews, Furman does not bring up his Jewish background as he does with his identity as a Finnish Swedish speaker. His ethnic background is only reflected on the interviewers’ initiative when discussing the prominent role of Jewish musicians in the field of jazz and the xenophobic atmosphere of the Second World War. In interviews, Furman identifies himself more with Swedish speaking swing musicians than as a representative of Jewish jazz musicians in Finland or as a member of the Jewish community. He emphasises how jazz music provided Finnish Jewish musicians with a more tolerant community and atmosphere that rose above discrimination.<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span></p> Simo Muir Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119944 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300 Three Modes of Estrangement https://musiikki.journal.fi/article/view/119945 <p class="p1">Kolme vieraantuneisuuden moodia: musiikillinen tutkimus<span class="Apple-converted-space">&nbsp;</span>vapaan itsen manifestaatiosta modernilla aikakaudella</p> <p class="p1">Artikkelin pääargumentin mukaan oletus siitä, että ihminen irrallisena yksilönä muodostaa suhteen musiikkiin ei johda suurempaan vapauteen vaan vieraantumiseen. Artikkeli nojaa hermeneuttiseen traditioon, jonka mukaan yhteiset kulttuuriset merkitysyhteydet muodostavat edellytyksen myös yksilön kokemukselle. Kun tämä pohja eri syistä hajoaa, yksilöstä tulee haavoittuvaisempi ulkoiselle manipulaatiolle; muun muassa markkinatalouden kaupittelemille ideoille.</p> <p class="p1">Artikkeli nimeää kolme vieraantuneisuuden moodia. Ensimmäinen näistä viittaa positivistiseen musiikkiin, mikä tässä tarkoittaa taidemusiikin sulkeutumista omaksi tutkimusalakseen. Toinen moodi viittaa kokemuksen fragmentoitumiseen ja kolmas ”vapaan itsen manifestaatioon”. Oletus vapaasta, kontekstista riippumattomasta ”itsestä” on artikkelin kritiikin kohde. Kriittinen teoria muodostaa tutkimuksen päänäkökulman. Artikkelin sisältö linkittyy moniin ajankohtaisiin teemoihin: taiteen eristäytymiseen omaksi, erilliseksi todellisuudeksi, kokemuksen yksilöitymiseen, sekä musiikkimaailman kehitykseen tasa-arvoisempaan suuntaan monikulttuurisessa yhteiskunnassa.</p> Rebecka Sofia Ahvenniemi Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119945 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300 Eero Tarastin muistelmat, ehkä erään trilogian päätös https://musiikki.journal.fi/article/view/119950 <p class="p1">Musiikkitieteen emeritusprofessorin ja Suomen eniten kansainvälistä tunnustusta saaneen semiootikon Eero Tarastin muistelmia Moi ja soi (2021) voi pitää eräänlaisena trilogian päätöksenä, jos sen näkee kuuluvan samaan joukkoon Tarastin toisen romaanin Eurooppa/Ehkä (2016) ja kirjoituskokoelman Elämys ja analyysi. Musiikkiblogeja ja -arvioita v. 2007–2019 (2019) kanssa. Kaunokirjallisuutta, ajankohtaista esseistiikkaa ja muistelmia; kaikki ovat kirjallisuuden lajeja, jotka eivät suoranaisesti kuulu professorin tieteellisen työhön, mutta kylläkin ”tieteen popularisointiin” ja ”yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen” kuten muille kuin tieteentekijöille suunnattua sivistystyötä nykyään tavataan nimittää.</p> Aleksi Haukka Copyright (c) 2022 Musiikki https://musiikki.journal.fi/article/view/119950 pe, 10 kesä 2022 00:00:00 +0300