Musiikki

Flirttiä vai alistamista?

Jenna Ristilä — Thu, 16 Oct 2025 00:00:00 +0300

In this article I analyse the relationship between music and text in Carita Holmström’s song cycle Dagen svalnar – fyra sånger till dikter av Edith Södergran (1977). The analysis is based on my experiences of performing and rehearsing the song cycle as a pianist together with two singers, Milla Mäkinen and Marika Kivinen, over several years, and it focuses on our interpretations of the songs and the dialogical relationships between us, the music, and the song texts. To delve into these dialogues I use a combination of performer’s analysis, dialogic analysis (Moisala 2001), and descriptive analysis (Guck 1994). With these tools I examine the relationship between music and text in the Dagen svalnar cycle from four different perspectives: (1) the music supports the text,

(2) the music contradicts the text, (3) the music brings a new viewpoint to the text, and (4) how the order of the texts, changed by the composer, affects the interpretation of the cycle.

I argue that descriptive analysis is a useful tool in writing out performers’ experiences, which can be difficult to access through more formal methods of analysis. My article makes the performers’ intuitive knowledge visible and describes the collective interpretative process. The dialogical analysis brings to light how our interpretations and the text-music relationship align: In the songs “Jag såg min herre” and “Dagen svalnar”, where the music supports the text, our interpretations are very similar, whereas in “Du kastade din kärleksröda ros”, where the music seems to contradict the text, also our views differ the most, from flirtation to possible rape. One of my goals in this article was to refer as much as possible to research done by women, which proved most difficult in the fields of Finnish music history and song analysis.

”Kukapa uskoisi, että tässä pienessä ja hauraassa naisessa on niin paljon voimaa”

Anna Ramstedt — Thu, 16 Oct 2025 00:00:00 +0300

In this article, I examine how gendered and racialized bodies are represented in the music press of the Helsinki metropolitan area in 1938. The research material consists of digitized press writings from Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, and Hufvudstadsbladet. The selected twenty newspaper articles and concert reviews focus primarily on women musicians. These writings are characterized by a strong emphasis on gendered and racialized representations and descriptions of bodies. I approach the material through the phenomenon of staring (Garland-Thomson 2009), exploring the dynamics of curiosity and the gaze that produces strangeness in situations where the body appears as deviant or difficult to comprehend. Additionally, I analyse the listening experience as part of the meaning-making process in which the meanings attributed to sound emerge at the intersections of social norms and power relations (Eidsheim 2011; 2019; Thurman 2021).

The aim of the article is to investigate how gendered and racialized representations constructed in press writings influence the perception of classical music history, in other words, what kinds of bodies and agencies are depicted as part of the musical continuum. I demonstrate how staring and white normativity shape the ways in which the bodies of women musicians are encountered and made meaningful. Sociocultural norms not only guide the representation of bodies but are also closely connected to the affective reactions, such as excitement, pleasure, and confusion, evoked by performances or performers. Depending on sociocultural norms and affective responses, the actions of women musicians were positioned in various ways in relation to the historical narrative of music.

Milloin Yleisradion äänilevystö jää veden alle?

Pekka Gronow — Thu, 16 Oct 2025 00:00:00 +0300

Tuvalu on Tyynellä valtamerellä sijaitseva pieni saarivaltio, jonka ennustetaan jäävän kokonaan veden pinnan alle meren pinnan nousun seurauksena. Tuvalun asukkaista tulee ilmastopakolaisia. Ongelmaan on kuitenkin löydetty ratkaisu. Australia on luvannut antaa tuvalulaisille uuden kodin. Kolmasosa saarten asukkaista on jo hakenut viisumia Australiaan (Knuuti 2025).

Vapaiden taiteiden paluu?

Mikko Ojanen, Inka Rantakallio, Sakari Ylivuori — Thu, 16 Oct 2025 00:00:00 +0300

Valitsemillamme sanoilla ja kielellisillä ilmaisuilla on merkittävä toimintaa ja ajattelua ohjaava vaikutus. Valintamme voivat olla tietoisia tai tiedostamattomia, tarkoituksellisia tai ajattelemattomia, huolellisia tai huolimattomia. Kielenkäyttäjinä olemme myös vallankäyttäjiä, koska nämä valinnat rakentavat ymmärrystä meitä ympäröivästä todellisuudesta. Vaikka edellä mainittu saattaakin olla itsestään selvää ja jopa kliseistä, se on hyvä muistutus aikana, jolloin juuri käsitteiden määrittelyllä ja jopa yksittäisten sanojen merkityksillä on ratkaiseva vaikutus esimerkiksi taiteen tutkimuksen ja sitä myöten myös musiikkitieteen ja musiikintutkimuksen tilaan ja tulevaisuuteen.

Lectio praecursoria: Not only rock ‘n’ roll

Antti Okko — Thu, 16 Oct 2025 00:00:00 +0300

Tämä lectio praecursoria käsittelee venäjänkieliseltä kulttuurialueelta tulevan rockmusiikin yhdysvaltalaista vastaanottoa tarkastelevan väitöskirjani avainteemoja. Väitöskirjani osoittaa, kuinka musiikin ja muusikoiden vastaanotto on vuosikymmenten kuluessa usein perustunut musiikin sijaan Neuvostoliittoon ja Venäjään kohdistuviin poliittisiin odotuksiin ja stereotypioihin. Näistä muodostuvaa kokonaisuutta kuvaan kuvitteellisen idän käsitteellä. Tarkoitan termillä näkökulmaa, jossa elämä ”idässä” näyttäytyy jatkuvana taisteluna sortavien eliittien ja länsimielisten toisinajattelijoiden välillä. Kuvitteellinen itä on vaikuttanut siihen, että rockmuusikot on nähty valtiota vastustavina kapinallisina, joiden tehtävä yhdysvaltalaisessa keskustelussa on symboloida Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän toivottua muutosta kohti demokratiaa. Todellisuudessa muusikoiden suhde politiikkaan ja politiikkoihin on moniulotteisempi ja yhdysvaltalainen media onkin tarjonnut varsin rajoitetun kuvan alueen rockkulttuurin poliittisesta merkityksestä. Rockmusiikin ja sen tekijöiden vastaanoton analysointi antaa avaimia ymmärtämää laajempaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa venäjänkieliseltä kulttuurialueelta tulevaa kulttuuria tekijöineen käsitellään usein poliittisten kehysten kautta. Usein julkisessa keskustelussa huomio on todellisuuden sijaan Venäjää koskevissa toiveissa ja odotuksissa.