Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/ <p><em>Musiikki</em> on maamme pisimpään yhtäjaksoisesti ilmestynyt musiikintutkimuksen alan vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Lehden artikkelit edustavat suomalaista musiikintutkimusta – sen teoriaa, metodologiaa ja tutkimuskohteita – koko laajuudessaan. Musiikki-lehteä julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura.</p> fi-FI tuire.ranta-meyer@metropolia.fi (Tuire Ranta-Meyer) tuire.ranta-meyer@metropolia.fi (Tuire Ranta-Meyer) ma, 16 elo 2021 21:38:20 +0300 OJS 3.2.1.4 http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss 60 Sukupuoli, seksuaalisuus, musiikin esittäminen ja muusikkous – muusikot ja tutkijat ajankohtaisten kysymysten äärellä https://musiikki.journal.fi/article/view/110847 <p>Teemanumeron pääkirjoituksessa Laura Wahlfors kartoittaa musiikin sukupuolentutkimuksen lähihistoriaa ja nykytilaa Suomessa suhteessa ajankohtaisiin keskusteluihin musiikkielämän sukupuolittuneista valtarakenteista.</p> Laura Wahlfors Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110847 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Säveltäjyys, sukupuoli, sanomalehtijulkisuus. Vera Vinogradova-Bieckin ja Miina Härman toiminta sotienvälisessä Virossa https://musiikki.journal.fi/article/view/110826 <p>Säveltäjät Miina Härma ja Vera Vinogradova-Bieck toimivat laaja-alaisesti ja monipuolisesti musiikin kentällä sotienvälisessä Virossa. Heidän teostensa julkiseen vastaanottoon kuitenkin vaikuttivat sukupuoleen, luokkaan ja kulttuuritaustaan liittyvät ennakkoluulot. Tällainen intersektionaalinen näkökulma tulisi ylipäätään huomioida musiikin historiankirjoituksessa entistäkin painokkaammin.</p> Nuppu Koivisto Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110826 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Populaarimusiikkitoiminnassa koettu sukupuolittunut epäasiallisuus https://musiikki.journal.fi/article/view/110848 <p>Vuonna 2016 alkunsa saanut #MeToo-liike kiinnitti huomiota sukupuolitettuun vallankäyttöön ja seksuaaliseen häirintään historiallisella tavalla. Kyselytutkimukseen perustuva artikkeli valottaa tilannetta populaarimusiikin toimijoiden osalta ja selvittää, millaisia kokemuksia kyselyyn vastanneilla oli <em>sukupuolitetusta epäasiallisuudesta</em>. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020, ja siihen vastasi 150 populaarimusiikin parissa toimivaa henkilöä.</p> Anna-Elena Pääkkölä , Tiina Käpylä, Henna-Riikka Peltola Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110848 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Lihavan naislaulajuuden muodostuminen musiikkireality-ohjelmissa https://musiikki.journal.fi/article/view/110849 <p>Artikkeli käsittelee lihavan naislaulajuuden esittämistä musiikkiesityksiä sisältävissä tosi-tv-kilpailuissa, aineistona Susan Boylen ja Yoli Mayorin esitykset <em>Got Talent </em>-formaatissa. Tutkimuksessa kysytään, miten ohjelmissa esitetään ja tuotetaan naislaulajien sukupuolta suhteessa ruumiinkokoon musiikillisen toiminnan, puvustuksen, kuvauksen ja puheen keinoin. Kriittisen lihavuustutkimuksen, lauluesityksen tutkimuksen ja affektitutkimuksen avulla analysoidaan, miten lihavaa naislaulajuutta koetaan ja sen merkityksiä muodostetaan medioituneissa lauluesityksissä. Tosi-tv-tutkimuksen kautta tarkastellaan, miten genren ominaispiirteet ja käytänteet osallistuvat kokemusten ja merkitysten rakentamiseen. Artikkelissa pohditaan, miten aineiston tavat esittää lihavaa naislaulajuutta suhteutuvat lihavuuden mediaesitysten konventioihin ja millaista käsitystä ne välittävät lihavasta naiseudesta yleisemmin.</p> Riikka Juntunen Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110849 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Laulajan kehon queer-potentiaali https://musiikki.journal.fi/article/view/110850 <p>Minkälainen on saksalaisen liedin esittämisen käytännön kehosuhde? Millä tavalla sukupuolta esitetään lied-laulussa? Kuinka laulaja voi vaikuttaa sukupuolen esityksiin? Artikkeli tarkastelee näitä kysymyksiä Roland Barthesin ja Judith Butlerin ajattelun kehyksessä ja tarjoaa laulajalle keholähtöisen tavan rikastaa ilmaisuaan.</p> Hanna Chorell Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110850 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Härskit hälyt https://musiikki.journal.fi/article/view/110851 <p>Oli ympäristömme kuinka härski, villi tai ennakoimaton tahansa, haluamme suojella taidenautintoamme turmelukselta. Arvokkaana kuultavaa perinnettä, esimerkiksi mestaritaiteilijoiden välittämää ’hiljaista tietoa’, ei sovi häiritä asiaan liittymättömällä hälyllä. Kirjoituksessaan säveltäjä Jarkko Hartikainen kertoo sekä aiheuttaneensa skandaalin sävellyksellään että kokeneensa ällötystä kollegansa kantaesityksessä ja pohtii näitä reaktioita, jotka paljastavat kiinnostavasti kavahtajan omat ennakkoehdot taiteelliselle onnistumiselle.</p> Jarkko Hartikainen Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110851 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Kirje Kassandralle https://musiikki.journal.fi/article/view/110852 <p>Miten Kassandra-myytti resonoi nykyajan huilunsoitossa ja siihen liittyvissä sukupuolittuneissa valta-asetelmissa? Kolumnissa muusikko Malla Vivolin kirjoittaa ajatuksistaan Brian Ferneyhough’n soolohuiluteoksen <em>Cassandra’s Dream Song</em> (1970) äärellä.</p> Malla Vivolin Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110852 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Produktiivinen mimesis https://musiikki.journal.fi/article/view/110853 <p>Tasa-arvon edistämiseksi käytetyt poliittiset, aktivistiset ja tutkimukselliset keinot eivät ole tehonneet taidemusiikin säveltämisen kohdalla vastaavalla tavalla kuin muilla taiteen aloilla. Kirjoittaja Riikka Talvitie ehdottaa Luce Irigarayn produktiiviseen mimesikseen viitaten säveltämisen tapaa, jonka avulla olisi mahdollista tarkastella kysymystä sukupuolesta ja representaatiosta musiikillisen materiaalin tasolla.</p> Riikka Talvitie Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110853 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300 Eros ja vanha musiikki uuden tanssin näyttämöllä https://musiikki.journal.fi/article/view/110854 <p>Millaisena näyttäytyy halu, kun sen jännitteitä rakennetaan ja puretaan 1600-luvun italialaisen musiikin ja uuden tanssin lävitse? Miten tästä syntyy eräänlainen ooppera? Cembalisti Marianna Henriksson ja koreografi Anna Mustonen keskustelevat valmisteilla olevasta esityksestään <em>Eros the Bittersweet</em> (työnimi).</p> Marianna Henriksson, Anna Mustonen Copyright (c) 2021 Musiikki-lehti https://musiikki.journal.fi/article/view/110854 ma, 16 elo 2021 00:00:00 +0300