Musiikki

Opinnäytteet osoittavat, että musiikki ja musiikin tutkimus kiinnostavat laajasti

Sakari Ylivuori, Inka Rantakallio, Mikko Ojanen — Fri, 27 Jun 2025 00:00:00 +0300

Suomen musiikkitieteellinen seura koosti ja julkaisi maaliskuun lopulla listauksen vuoden 2024 suomalaisten yliopistojen musiikkia käsittelevistä opinnäytetöistä. Listaus maalaa kiinnostavan kokonaiskuvan siitä, mikä vastavalmistuneita maistereita ja tohtoreita kiinnostaa. Silmiinpistävää on, miten ilmiselvän houkutteleva tutkimuskohde musiikki on myös musiikkitieteen ulkopuolella. Esimerkiksi listan kaikkiaan 134 maisterintutkielmasta noin 40 prosenttia on tehty muualla kuin musiikkitieteessä, musiikkikasvatuksessa tai Sibelius-Akatemian koulutusohjelmissa.

Lectio praecursoria: Classical music, misconduct, and gender

Anna Ramstedt — Fri, 27 Jun 2025 00:00:00 +0300

Tämä lectio praecursoria pohjustaa feministisen musiikkitieteen alaan kuuluvaa artikkelimuotoista väitöstutkimusta, joka käsittelee sukupuolittunutta epätasa-arvoa, valkoisuutta, sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä ja henkistä väkivaltaa klassisen musiikin kulttuurissa Suomessa. Tutkimuksessa osoitan, että sukupuolten epätasa-arvo ja valkoisuus ovat syvällä klassisen musiikin kentässä, ja ne ilmenevät koulutuksessa, työelämässä, verkostoissa, normeissa, representaatioissa, esityskäytäntöjen ihanteissa ja ohjelmistossa sekä materiaalisissa olosuhteissa (mm. soittimet, tilat, keholliset asennot ja äänet). Esitän myös, että klassisen musiikin sosiaaliset normit, vallitsevat mielikuvastot ja genrerajat luovat vahingollisia uskomuksia ja arvoja. Erinomaisuuden ihannoinnilla ja muilla haitallisilla uskomuksilla ei ainoastaan mahdollisteta vaan saatetaan jopa oikeuttaa opettajien henkisesti väkivaltaista käytöstä. Sukupuolittunut ja seksuaalinen epäasianmukainen käytös sekä henkinen väkivalta eivät ole yksittäistapauksia vaan seurausta sosiaalisten mielikuvastojen, normien, arvojen, hierarkioiden ja käytäntöjen muodostamasta verkostosta. Tutkimustuloksiini perustuen esitän väitöskirjassani myös korjaavia toimia sukupuolittuneen ja seksuaalisen epäasianmukaisen käytöksen sekä henkisen väkivallan ehkäisemiseksi. Keskeisin tapa ehkäistä väärinkäytöksiä ja epätasa-arvoa tulevaisuudessa on monipuolistaa klassisen musiikin ihanteita ja normeja ja laajentaa käsitystä siitä, millaista musiikin tekemistä arvostetaan.

Sonifikaatio tanssiteoksen äänimaiseman luomisessa

Fri, 27 Jun 2025 00:00:00 +0300

This article examines the experience of real-time movement sonification of artistic practice (e.g., training, creative process, and performance) of a dance performance titled as Biodatasonaatti (“Biodata sonata”) produced by Dance Theatre Minimi in collaboration with the SonicMove project. In the article, we introduce the method of sonification in the context of performative dance, presenting an overview of the technical development of the applied sonification and further discussing its meaning to the dancer's agency. From this perspective, we argue that the method of sonification used in the artistic practice enhanced the agency of the dancers in three intertwined ways: within the somatic experience (i.e., kinesthetic and interoception) of the dancer, in the communication with the other dancers, and innovatively steered the choreography.

Jean Sibeliuksen Har du mod? -teoksen sävellys- ja julkaisuprosessi lähteitten valossa

Sakari Ylivuori — Fri, 27 Jun 2025 00:00:00 +0300

Jean Sibelius’s work ”Har du mod?” (Op. 31 No. 2) has survived in several versions. In previous literature, there have been multiple differing interpretations regarding the number of versions, their dating, and their chronological order. The purpose of this article is to (1) date the versions based on surviving biographical material (especially correspondence and diary) and (2) analyze the unspoken assumptions underlying the earlier datings. A systematic review of the biographical and musical sources has succeeded in clarifying several ambiguities and contradictions found in earlier literature. The most significant finding is the identification of a previously unknown and currently lost third version.

Metritön rytmi, rihmastollisuus ja ennustettavuus – esimerkkinä Musen Stockholm Syndrome

Gabriel Korhonen — Fri, 27 Jun 2025 00:00:00 +0300

Metreless rhythm – rhizomeness and

predictability in Muse’s Stockholm Syndrome

This article delves into the field of previously little explored questions about metreless rhythm in music. Here metre is defined broadly in contrast to preexisting literature as the predictability of musical patterns of duration,

or in other words rhythm, and metrical thought as the process of creating predictive models about rhythm. Metreless rhythm is further defined by applying the rhizomatic theory of Gilles Deleuze and Felix Guattari to the concept, as well as surveying it through the lenses of Deleuzes virtuality and the Predictive Processing framework. Metreless rhythm is found to be possible if the virtuality of the question “how does this instant and the one after it relate to the collected sensory data” is actualized instead of the virtual question “what kind of durational pattern does music have in the future based on the evidence provided by sensory information?”. Metreless rhythm perception can be understood as following the rules of a simplified version of predictive coding, but not the whole of Predictive Processing framework, crucially not implementing the Bayesian theorem. Based on this theoretical study the article suggests a model for analyzing metreless rhythm in music, which condenses temporal relation to a simple ratio value. A note is given a value of “*” if its the first in a rhythmic group, “+” if its longer than the previous note and “-” if its shorter. If the notes are of equal lenght, the ratio value is “=”. The ratio can also be expressed as the amount of percentual change of duration, and these changes within a rhythmic group can be presented graphically. This model is shown in practise through the metreless analysis of the alternative rock group Muse’s song Stockholm Syndrome. The analysis shows a non-metrical layer that excists simultaneously to the dominant metrical grid that at first seems prevalent.