Nuorten kulttuurinen osallisuus ja monipuoliset musiikin oppimispolut

  • Anna Kuoppamäki
  • Fanny Vilmilä

Abstrakti

Kulttuurisen osallisuuden ja koulutuksellisen tasa-arvon tukeminen ovat suomalaisen kasvatusajattelun keskeisiä tavoitteita (POPS 2014; TPOPS 2017). Jennifer Novak-Leonardin ja muiden (2014) mukaan kulttuurista osallisuutta voidaan tarkastella laajasta tai suppeasta näkökulmasta käsin. Kapeimmillaan määriteltynä se voidaan nähdä vastaanottavana tai tuottavana toimintana, esimerkiksi taiteen kuluttamisena tai sen tuottamisena (Kröner 2013). Useissa tutkimuksissa on tarkasteltu erilaisia kulttuurisen osallisuuden muotoja erityisesti kulttuuritarjonnan kuluttamisen kautta syntyvien osallisuuden kokemuksien tasolla (esim. Johanson, Glow ja Kershaw 2014; Lareau ja Weininger 2003; Yaish ja Katz-Gerro 2012). Kulttuurisen osallisuuden aktiivisia muotoja on sen sijaan tutkittu vähemmän (Vanherwegen ja Lievens 2014; Villaroya 2015). Dries Vanherwegen ja John Lievens (2014) ovat tarkastelleet lasten ja nuorten taiteen tuottamisen kautta tapahtuvan kulttuurisen osallisuuden rakentumiseen vaikuttavia mekanismeja ja todenneet erityisesti yleissivistävän koulun ulkopuolella tapahtuvalla taideopetuksella olevan merkittävä rooli kulttuurisen osallisuuden rakentumisessa (mt., 464).

 

Osasto
Katsaukset
Julkaistu
heinä 24, 2020