Value alignment in applied and community-based music research
Abstract
Tutkijoiden ja tutkittavien yhteisöjen edustamien arvojen mukauttaminen toisiinsa on keskeinen metodologinen piirre sellaisilla musiikintutkimuksen aloilla kuin soveltava etnomusikologia ja musiikkitiede, yhteisöllinen musiikintutkimus, musiikkiterapia ja jotkin musiikkipsykologian sekä musiikin ja terveyden välisiä suhteita koskevan tutkimuksen osa-alueet. Nämä alat painottavat käytännön hyötyihin tähtäävää (use-inspired) tutkimusta (Stokes 1997). Määritelmäni mukaan tutkijoiden ja tutkittavien arvojen yhteen sovittaminen ilmenee silloin kun tutkimuksen eri osallistujien arvot vaikuttavat verraten pysyviltä, toisiaan täydentäviltä tai toisiinsa mukautuneilta. Soveltavan ja yhteisöllisen musiikintutkimuksen piirissä tutkijoiden ja tutkittavien arvojen mukautuminen toisiinsa tapahtuu yleensä tutkitussa yhteisössä toteutettujen musiikillisten ”väliintulojen” kautta. Mitä etuja ja vaaroja piilee tilanteissa, joissa tutkija mukauttaa omia arvojaan tutkittavan yhteisön arvoihin tutkimusprosessin aikana? Millaisten lähestymistapojen ja metodologioiden avulla tutkijoiden ja tutkittujen yhteisöjen arvoja sekä näiden risteämiä voitaisiin tulevaisuudessa tarkastella? Artikkelissa esitän, että arvojen roolia soveltavassa tutkimuksessa tulisi lähestyä aiempaa kriittisemmin. Tällainen lähestymistapa auttaisi minimoimaan arvojen mukauttamiseen liittyviä riskejä ja maksimoimaan sen etuja. Peräänkuulutan myös arvojen liikkuvuutta tarkastelevaa tukimusta. Arvojen liikkuvuus tarkoittaa yksilöiden ja instituutioiden (organisatoristen tai muutoin sosiaalisten) edustamien arvojen keskinäistä risteämistä, näissä kohtaamisissa syntyviä arvojärjestelmiä sekä näiden järjestelmien muuntumista ajan myötä.
