Tähtiä, tunteita, merkityksiä ja käytäntöjä estradeilla

Abstract

Menneiden aikojen oopperaesityksiä ja esitystaiteen suuria hetkiä on totuttu pitämään väistämättömän ohimenevinä. Nykypäivän tutkijoiden kannalta ne ovat hankalasti lähestyttäviä, ainakin jos esityksistä halutaan tavoittaa niiden sisin olemus. Kuten viime vuonna ilmestyneen, erityisesti esityksiin, esittäjiin ja transnationaalisiin ilmiöihin keskittyvän antologian Tracing Operatic Performances in the Long Nineteenth Century päätoimittajat muistuttavat esipuheessaan (s.9), "lauluäänen tärkeyttä ei oopperan historiassa voi ohittaa." He jatkavat tutkimusteemansa kannalta olennaisesta seikasta: "Ihmisääni soivana ilmiönä on se, mikä lumoaa esityksessä. Visuaalisesti orientoituneessa ja kirjallisiin teksteihin painottuvassa maailmassamme on siksi aina haastavampaa löytää empiirisiä jälkiä lauluäänistä, jotka ovat hiljenneet ainiaaksi."